• BMW
  • Ford
  • Honda
  • KIA
  • Lexus
  • Opel
  • Peugeot
  • Skoda
  • Subaru
  • Toyota
  • Carado
  • Hobby
  • Hymer
  • LMC
  • Pössl
  • Roadcar
X
Yritys>Rauno Rinta-Joupin haastattelu

Rauno Rinta-Joupin haastattelu

Näin syntyi yritys

"Isoisä Jaakko Rinta-Jouppi muutti Tervajoelle ennen 1920-lukua. Hän oli tullut Amerikasta ja omistanut tilan Ylistarossa; Orismalassa ja asunut Isokyrössä useammalla tilalla. Viimeksi hän muutti Laihialle Veräjä-Suortin tilalle, josta muutti Tervajoelle. Minun isäni oli syntynyt 1907, siis silloin toisella kymmenellä, ehkä 15-vuotias. Isoisä oli maanviljelijä ja kauppamies. Jo monista maatiloista sen näkee. Amerikassa hän kävi ensin tienaamassa rahat".

Rauno Rinta-Jouppi: Isä toi kylille koko ajan uusia ideoita

Isä Toivo Rinta-Jouppi kasvoi aikuiseksi maatilalla. Maanviljelyyn kuuluivat kova työ ja pitkät päivät. Isä alkoi kuitenkin nuorena jo liikemieheksi. Maanviljelyn ohessa. Ensimmäisenä tulivat hevoskaupat. Työ laajeni myöhemmin maataloustuotteiden ja -koneiden kaupaksi.

"Jo hevosten ja koneiden kaupassa hän toteutti harvinaista periaatetta: asiakkaalla oli palautusoikeus. Hän oli todella poikkeava hevoskauppias siihen aikaan. En tiedä muiden käyttäneen tätä metodia. Sieltä me veljekset saimme reilun pelin idean, kun tulimme mukaan autokauppaan 50-luvun alussa".

Kauppa sai yhä uusia muotoja

Rinta-Joupin perheessä oli koko ajan vipinää ja monta työtä päällekkäin. 50-luvulle seurasivat maataloustuotteet ja eläimetkin. Kauppiasperhe välitti mm. lypsykarjaa. Silloin veljeksetkin olivat mukana ja oppivat sen, että kauppiaan on myytävä kunnollista tavaraa.

"Tuli aikakausi, jossa itsesitovat elonleikkuukoneet tulivat muotiin. Niitä hankittiin Etelä-Suomesta. Isä toimi johtajana ja me pojat veimme niitä taloihin, esittelimme ja katsoimme, että ne saadaan toimimaan. Sitten Etelä-Suomen suurilla tiloilla siirryttiin isompiin puimureihin, jolloin pienempiä vapautui. Ne sopivat hyvin meidän oloihimme. Niitä me myimme myös. Toivo-isän oivallukset voi nähdä sen ajan kylien kehittämisenä. Me kolme poikaa, Raimo, Reijo ja minä olimme silloin työntekijöitä isän johdolla. Se oli suurpiirteistä touhua. Aamulla ylös ja kohti uutta pitkää päivää. Isä oli ennakkoluuloton. Asia, joka oli jollakin tavalla tehty, ei välttämättä ollut lopullinen totuus hänelle. Suunnitelmia muutettiin välillä salamannopeasti. Korvaamatonta tukea isä sai, niin kuin me muutkin miehet myöhemmin olemme saaneet, perheemme naisilta".

Toivo Rinta-Jouppi kehitti sodan jälkeen mm. auton renkaista hevoskärryjen pyöriä ja myi monet kumikärryt alueen taloihin. Siihen saakka oli ajeltu kovilla kärrynpyörillä.

Autokauppa voimistui 1950-luvulla

Autoja perheessä oli jo 1940-luvulla, mutta ei myytävänä. Ne oli hankittu omaan käyttöön. Kun Toivo Rinta-Jouppi osti Rovaniemeltä 1952 Ford kuorma-auton ja myi sen, lähti autokauppa käyntiin. Hankittiin uusi ja taas myytiin. Niin se jatkui. Autokaupan syntysanat saneli kysyntä, sillä Rovaniemen Fordkin oli alun perin tarkoitettu kotikäyttöön. Se myytiin, kun ilmaantui halukas ostaja.

Autokauppa kasvoi. Se oli muuttunut myös ammattimaiseksi. Toivo ja pojista Reijo kulkivat tiuhaan hankintamatkoilla eri puolilla Suomea. Raimo ja Rauno kulkivat myös, mutta keskittyivät enemmän myyntityöhön. Palveluja ostettiin myös ulkopuolelta. Autonkuljettajia tarvittiin usein. Rinta-Joupilla oli jo 1950-luvulla myös korjaamo ja maalaamo Tervajoella. Vielä autojen ohella kuitenkin myytiin mm. maataloustuotteita.

Toivo Rinta-Jouppi kuoli vuonna 1963, eikä ehtinyt nähdä autokaupan kehitystä. Samana vuonna pojat Reijo ja Rauno Rinta-Jouppi perustivat yrityksen toiminimi T. Rinta-Joupin jatkajaksi. Nimeksi tuli Rinta-Joupin Autoliike, Rauno Rinta-Jouppi & kumppanit. Markkinointinimeksi valittiin Rinta-Joupin Autoliike. Yritys vietiin myös kaupparekisteriin.

Henkilöautot astuivat pääosaan

Rinta-Joupin Autoliike alkoi hiljakseen karsia turhia kaupan haaroja pois keskittyäkseen henkilö- ja pakettiautojen myyntiin. Maataloustuotteet jäivät kokonaan pois. Kuorma-autojen osuus väheni, samoin traktorien. Reijo ja Rauno olivat jo varmoja aavistuksestaan, jonka mukaan henkilöautot yleistyvät ja niiden kysyntä tulee kasvamaan. Näin tapahtui. 1960-luvulla liiketoiminta kasvoi merkittävästi. Se jatkui läpi vuosikymmenen ja konkretisoitui suurhallin rakentamiseen nykyiselle paikalleen 1970-luvulla.

Tervajoki oli kehittynyt puheenaiheeksi, autokaupan keskukseksi, joka haki vertaistaan. Ohikulkija törmäsi keskellä Pohjanmaan lakeuksia sellaiseen autokauppojen runsauteen, jota oli nähnyt tuskin pääkaupungissakaan.

"Me toimimme sulassa sovussa. Liikkeet harvenivat myöhemmin, kunnes nyt taas ovat uudelleen virinneet samantyyppiseen elämään. Keskittymälle täytyy olla joku selitys. Paikka on sijainniltaan hyvä, monen kaupungin välissä. Tänne tullaan Pietarsaaresta, Vaasasta ja Seinäjoelta. Puolueettomalle maaperälle. Ja meiltä on aina löytynyt ruotsinkielinen palvelu, joka on ollut tärkeää laajan ruotsinkielisen alueen kannalta. Tiettyä autokaupan imua Tervajoella on myös ollut. Jokainen on vetänyt toistaan. Me suurimpana olemme todennäköisesti luoneet eniten vetovoimaa. Uhkana en muita liikkeitä en ole koskaan nähnyt. On parempi, että useita yrityksiä toimii samalla kauppapaikalla. Vedetään porukalla ihmiset tänne ja myydään heille autoja. Tervajoella on hyvät perinteet ja terveet periaatteet. Onkin tärkeää koko seudulle, että hyvä maine säilytetään. Tämähän on tiheään asuttua, vaurasta ja edistyksellistä seutua, ei missään tapauksessa syrjäseutua. Keski-Suomen liikenne kulkee tästä läpi. Ruotsista tulevalla liikenteellä on myös suuri merkitys", Rauno Rinta-Jouppi arvioi.

Myynti kasvaa, periaatteet pysyvät

Rinta-Joupin Autoliikkeen paikka harkittiin tarkkaan jo 1970-luvulla. Piti löytää riittävän iso ja näkyvä alue, johon on maantieliittymä. Pääteltiin, että asiakkaat osaavat tulla liikkeeseen kun autot ovat pihassa näkyvillä. Aidan rakentaminen alueen ympärille ei missään nimessä tullut kysymykseen. Rinta-Joupilla ollaan vieläkin tyytväisiä siitä, että perille päästyään ihmisten ei tarvitse kysellä, missä autoliike sijaitsee.

Rauno Rinta-Joupin pojat Ari ja Jarmo ovat jatkaneet siitä, mihin hän jäi. Kiinnostus alaan näkyi jo varhaisessa iässä. Jarmo työskenteli pitkään Tervajoella, kunnes siirtyi itsenäiseksi alan yrittäjäksi Seinäjoelle. Ari Rinta-Jouppi on astunut johtoon Tervajoella. Isä toimii vielä näköalapaikalla hallituksen puheenjohtajana ja katselee kuinka vauhti vain kiihtyy. Hän kehuu ammattitaitoista ja osaavaa henkilökuntaa, joka on vaikuttanut ratkaisevasti kasvuun, itse asiassa liikkeen menestykseen alkuajoista lähtien. Työssä on koetettu välttää takertumista epäoleellisiin asioihin. Kaikessa on valittu käytännönläheinen linja.

Toiminnan runko on Rauno Rinta-Joupin mukaan pysynyt samanlaisena ensimmäisestä Rovaniemeltä haetusta kuorma-autosta asti. Kauppa on valtakunnallista ja koko ajan kehittyvää. Se on vain nykyaikaistunut ja laajentunut.

"Meille on edelleen hyvä tulla autokappaa tekemään. Se ovat ihmiset omakohtaisesti kokeneet näiden vuosikymmenien aikana. Ihmisten kanssa täytyy sopia asiat. Hampaankoloon ei saa jättää mitään. Se on ainut tie. Ei ole muuta tietä. Tämän täytyy olla asiallista toimintaa. Ei kauppiaan saa olla narrattava, ettei hänen tarvitse narrata seuraavaa. On oltava realisti ja laskettava kukin asia oikein".



ISBN 978-952-92-9176-2