Hyppää sisältöön

Rinta-Joupin Autoliike |

Sähköautolla Lappiin – uhka vai mahdollisuus?

Vili Saarinen matkusti perinteiselle Kilpisjärven reissulle Kia EV9 -täyssähköautolla. Miten matka Lappiin onnistui sähköautolla?

Sähköautolla Lappiin-Kia EV9-Vili Saarinen-Kilpisjärvi-talvi (7)

Artikkelin sisältö

Kerron tässä matkastamme Vaasasta Kilpisjärvelle ja sieltä Norjaan Kian EV9-täyssähköautouutuudella. Lähdimme jo neljättä kertaa Kilpisjärvelle samalla porukalla: minä, lapsuudenystäväni Juho ja hänen isänsä sekä asiakkaani Jukka.

”Erittäin näyttävä ja yllättävän hyvä ajettava”

Ensimmäisillä kerroilla matkustimme Porista asti Hiacen pikkubussilla, jossa jokaisella oli oma penkkirivi lötköillä ja tavaroille tilaa liiakseltaankin. Vaikkakin Hiace tarjosi erinomaiset tilat, ei se kuitenkaan ollut omiaan maantiellä, eikä etenkään Pohjoisen liukkaissa talvissa – takavetoinen kun oli. Hiacen tarina päättyikin porokolariin, jolloin automyyjänä tietysti tarjosin myydä Hiacen korvaajaksi Transporterin. Tässä ammuin kuitenkin itseäni nilkkaan, sillä Transporterin kyytiin mahtuvat kyllä varusteet, mutta ei kolmea isokokoista miestä tuhannen kilometrin matkalle. Matkantekovälineen hankinta kaatui näin siis itselleni, jos meinasin jatkossa mukaan päästä. Seuraavana keväänä kulkupeliksi valikoitui RAV4 AWD -hybridi, joka oli mukiinmenevä tuote, muttei juuri vedä vertoja tämän kevään reissun autoon.

Sähköautolla Lappiin-Kia EV9-Vili Saarinen-Kilpisjärvi-talvi (2)
Matka Vaasasta Kilpisjärvelle taittui sähköautolla kolmella lataustauolla.


Kia EV9 on erittäin tilava, kuusi- tai seitsenpaikkainen täyssähköauto, johon mahtuvat isommatkin ihmiset ja tarvikkeet. Auto on nelivetoinen, miltei 400-hevosvoimainen 100 kilowattitunnin akkupaketilla varustettu möhkäle. Mielestäni kaiken lisäksi erittäin näyttävä ja yllättävän hyvä ajettava. Alusta on vakaa ja mukava, mutta ei juuri niiaa kaarteissa. Voimaa löytyy ja kiihdyttäminen, sekä ajaminen muutenkin, tuntuu kovin vaivattomalta, vaikka painoa on miltei 2700 kiloa ja kuormineen yli kolme tonnia.

Sähköautolla Lappiin-Kia EV9-Vili Saarinen-Kilpisjärvi-talvi (3)
Latausasemasta ei välttämättä ruuhka-aikaan saa luvattuja tehoja ulos.

Sähköautolla Lappiin kolmella lataustauolla

Itse menomatka startattiin lastaamalla auto aivan täyteen. Lähtemään päästiin aamutuimaan Vaasasta 95 prosentin varaustasolla. Keli oli hieman kolea ja lämpötila liikkui nollan paikkeilla, mutta tiet olivat onneksi kuivat. Ensimmäinen tauko otettiin neljän tunnin ajon jälkeen Oulun kohdilla, jossa pysähdyimme lounaalle. Jo ensimmäisellä lataustauolla pelot osoittautuivat todeksi, ja huomattiin, että sesonkiaikaan moni muukin on liikenteessä sähköautolla – ja lataamassa. Onneksemme emme joutuneet kertaakaan jonottamaan laturille, sillä latauspaikkoja on reitin varrella reilusti. Ongelmaksi nousee latauskenttien kapasiteetti, sillä vaikka kentällä olisi esimerkiksi kuusi kappaletta 150 kilowatin latureita, ei kentän kokonaisteho ole kuitenkaan 6 x 150 kW vaan tyypillisesti 200-400 kilowatin välillä, ja tällöin täydellä kentällä jaetaan energiaa esimerkiksi 300 kilowattia jaettuna kuudella, eli noin 50 kilowattia per auto. Onneksi ainakin Kempowerin laturit jakavat kuormaa dynaamisesti ja priorisoivat tyhjempiä akkuja sekä kentälle viimeksi saapuneita.

Lounaan aikana saatiin kuitenkin akun varaustaso 85 prosentin paikkeille, joten autoa ei tarvinnut odotella. Seuraava tauko oli vessatauko Torniossa, jossa latailtiin 45 prosentista taas 85 prosenttiin. Hieman odoteltiin autoa, mutta jaloittelu teki hyvää pitkän ajomatkan rinnalle. Kolmas ja menomatkan viimeinen lataustauko suoritettiin Kolarissa, jossa käytiin myös välipalalla, sillä olimme olleet tien päällä jo yhdeksän tuntia. Kolarissa oli kenttä miltei täynnä, joten autoa tuli oikeasti hieman odoteltua. Toisaalta oli virkistävää nauttia kaffepullat rauhassa, sekä hakea kaupasta evästä autoon ilman kiirettä. Neljänkymmenen minuutin latauksella saatiin akkuun 60 kilowattituntia energiaa, jonka turvin tiesimme pääsevämme heittämällä Kilpisjärvelle, vaikka keli kylmenisikin paukkupakkasille. Kohteeseen saavuttiin puoli kahdeksalta yllättävän virkeinä noin 12 tunnin ja 20 minuutin matkustamisen jälkeen. Koko matkan aikana auto roikkui laturissa yhteensä noin kahden tunnin ajan, ja totesimme, että odottelimme autoa ehkä noin 30–40 minuuttia. Mielestämme hyvä suoritus, etenkin kun keli oli kolea ja jopa pakkasella, sekä tiet pohjoisemmassa märkiä tai lumisia.

Sähköautolla Lappiin-Kia EV9-Vili Saarinen-Kilpisjärvi-talvi (15)
Kilpisjärvelle saavuttiin noin 12 tunnin ja 20 minuutin matkustamisen jälkeen.

Tunturiin lähtiessä oli mukava istua auton esilämmitettyyn hyttiin.

Esilämmitys tekee matkanteosta mukavampaa

Itse kohteessa pääsimme nauttimaan leudosta pakkasesta, aurinkoisesta kelistä sekä vapaalaskusta Kilpisjärven tuntureilla. Auto oli aina ladattu: joko majoituksen pihassa yön yli tai täydennetty kauppareissun aikana pikalaturissa. Tunturiin lähtiessä oli mukava istua esilämmitettyyn hyttiin, ja etenkin pitkän päivän jälkeen hierova, lämmitettävä ja viilennettävä kuskin istuin aiheutti normaalista poikkeavaa kilpailua kuskin asemaan pääsevästä.

Muutaman Kilpisjärvellä vietetyn päivän jälkeen teimme kaksi päiväreissua Norjan Lyngeniin, jonka mutkaisilla ja mäkisillä teillä auto oli omiaan etenemään. Norjan kattavan latausverkoston myötä latauspaikkoja ei juuri tarvinnut googlailla, sillä miltei jokaisen kahvilan tai huoltoaseman yhteydessä oli reilusti korkeatehoisia pikalatureita.

Sähköautolla Lappiin-Kia EV9-Vili Saarinen-Kilpisjärvi-talvi (11)

Norjassa valloitimme ensin 917 metriä korkean Perstindenin, jossa sää oli hieman haastava, näkyvyys heikko ja lähestyminen piti aloittaa tienvierustaa kävelemällä. Nousuaika oli noin kolme tuntia. Seuraavalla päiväreissulla kokeilimme hieman korkeampaa ja vaikeampaa: 1190 metriä korkea Blåtinden. Täällä tapasimme mukavan suomalaisen pariskunnan, kenen kanssa kiipesimme pahimmillaan jopa 40 asteen rinnettä. Nousuaika oli noin viisi tuntia.

Lyngen tarjosi kauneimpia reittejä, mitä olemme kokeneet, sekä rutkasti haastetta ja unohtumattomia kokemuksia. Nousumetrejä kertyi huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin, ja maaston muodot tarjosivat erilaisia nousu- ja laskumahdollisuuksia, kuin mitä Kilpisjärvellä olimme tottuneet näkemään.

Sähköautolla Lappiin-Kia EV9-Vili Saarinen-Kilpisjärvi-talvi (5)
Sähköautolla Lappiin-Kia EV9-Vili Saarinen-Kilpisjärvi-talvi (6)
Sähköautolla Lappiin-Kia EV9-Vili Saarinen-Kilpisjärvi-talvi (4)

Sähköautolla ei kannata matkustaa ruuhka-aikaan

Toimittajat voisivat latausnopeutta laskiessaan miettiä, ettei se käytännössä mene niin kuin teoriassa tai mainoksissa. Teoreettinen latausaika huippulatausteholla saadaan, kun lasketaan auton huippulatausteho jaettuna akuston koolla ja kerrottuna kuudellakymmenellä, mutta sitä ei voi laskea niin. Latausaikaan vaikuttaa niin moni asia, kuten akun lämpötila, miten se ottaa virtaa vastaan, latausaseman teho sekä se, onko latausasemalla muita autoja. Tälläkin reissulla 181 kilowattia oli huiput, kun oltiin ainoana asemalla. Aseman maksimi oli 220 kilowattia, mutta pakkasta oli siinä kohtaa 22 astetta. Käytännössä sähköauton lataaminen on hitaampaa kuin teoriassa, etenkin Suomen olosuhteissa ja jaetuilla latauskentillä. Esimerkiksi Kolarissa olimme 200 kilowatin asemalla, mutta saimme hetkellisesti 147 kilowattia, kun asemalla olimme me ja yksi toinen sähköauto. Kun autoja saapui lisää, tippui latausteho 50 kilowatin paikkeille.

Sähköautolla matkustaminen vaatii suunnitelmallisuutta. Vinkkinä sanoisin, että älkää lähtekö pitkälle matkalle silloin kun kaikki muutkin. Ruuhka-aikana latauskentät ovat kuormitettuja tai jopa täynnä. Tällä reissulla ei onneksi jouduttu jonottamaan kertaakaan, vaikka olimme liikkeellä pääsiäisruuhkassa, mutta jaettu kenttä hidastaa pikalatausta. Vaikka kentällä on esimerkiksi neljä 150 kilowatin pikalaturia, saattaa kentän kapasiteetti olla kuitenkin esimerkiksi 300 kilowattia, jolloin tuo 300 kilowattia jaetaan dynaamisesti autojen välillä. Käytännössä siis tuo 300 kilowattia jaetaan koko kentän kesken ja huipputehot jäävät kauas 150 kilowatista.

Tällä kyseisellä autolla noin 900 kilometrin matka Vaasasta Kilpisjärvelle kesti noin 12 tuntia pysäyksineen ja latauksineen. Ilman pelkkiä lataustaukoja, joita tähän matkaan sisältyi yksi, matka-aika on noin 11 tuntia, joten autoa ei juurikaan tarvinnut odotella, mutta matkustajia kyllä. Tuo Kian etutavaratila eli frunkki on vielä mainitsemisen arvoinen plussa. Sinne mahtuvat kätevästi kaikki latauskaapelit, eikä niitä tarvitse kaivaa peräluukusta kaiken muun tavaran seasta.

Vili Saarinen

Sähköautolla Lappiin-Kia EV9-Vili Saarinen-Kilpisjärvi-talvi (1)

Matkaraportti

Sähköautolla Lappiin-Kia EV9-Vili Saarinen-Kilpisjärvi-talvi (8)

Dieselmieskin voisi harkita sähköistä pakettiautoa

Porilainen Jukka Kallio lähti Vili Saarisen seurueen matkaan Kilpisjärven reissulle. Hänellä oli ennestään jo pientä kosketusta sähköautoilun maailmaan, vaikkakin oli tottunut taittamaan pidemmät välimatkat dieselin voimin.

Kallion ensimmäinen auto oli bensiinimoottorilla varustettu vuoden 1977 Volkswagen Kastenwagen, jonka hän osti 1980-luvun alussa – ja joka vielä tänäkin päivänä lepäilee miehen autokatoksessa. Kallion mukaan hänen ensimmäinen ”kunnon autonsa” oli bensiinikäyttöinen Renault Megane, jonka jälkeen mies on pitäytynyt Renault-merkin parissa.

Ensimmäinen sähköauto hankittiin Kallion perheeseen viitisen vuotta sitten.

– Viimeisin polttomoottori oli Renault Grand Scenic dieselkoneella. Myimme sen pois noin viisi vuotta sitten ja liisasimme 40 kilowattitunnin akulla varustetun Nissan Leafin. Se oli oikein näppärä työmatka-auto, mutta pitkälle sillä ei viitsinyt lähteä, sillä latausinfra on ollut silloin alkuvuosina sen verta heikkoa.

Puolitoista vuotta sitten Kallion perheeseen saapui täyssähköinen Renault Megane E-Tech 60, jolla on latausinfran parannuttua matkustettu pidemmällekin.

– Sähköautot ovat kotona ladattaessa arkikäytössä ihan ykkösluokan vehjeitä. Niillä on edullista ajaa, kun lataa yöllä pörssisähköllä.

Kallio huomauttaa, että matkakäytössä sähköauton akussa täytyy olla riittävästi kapasiteettia, jotta autolla ylletään järkeviin matkoihin.

– Renaultiin olen ollut ihan tyytyväinen. Olen käynyt sillä talviaikana Helsingissä ja selvinnyt ihan kohtuullisilla latausajoilla. Jos akun koko on 60-80 kilowattituntia tai enemmän, niin pääsee matkustamaan ihan järkevillä matkoilla.

Sähköautolla Lappiin-Kia EV9-Vili Saarinen-Kilpisjärvi-talvi (13)
Jukka Kallio toteaa, että matkakäytössä Kia EV9 on nautinnollinen ajettava.

Sähköinen Kia EV9 oli mieluinen uusi tuttavuus

Kallion perheessä on aina ollut kaksi autoa ja sähköauton rinnalla on pidetty dieselkäyttöistä pakettiautoa tai pikkubussia. Pitkillä matkoilla, kuten Lapin reissuilla, Kallio on vielä toistaiseksi luottanut dieselin voimaan.

– Dieselillä kun lähdetään matkaan, niin Kilpisjärvenkin matkan 1150 kilometriä suuntaansa pystyy ajamaan yhden pysähdyksen taktiikalla, mitä on tullut tehtyäkin. Sähköautolla sitä ei vielä pysty tekemään.

Kallio ei kuitenkaan tyrmää ajatusta siitä, että perheessä voisi tulevaisuudessa olla pelkkiä sähköautoja.

– Meillä saa olla pihassa yksi auto, jolla pääsee näppärästi koska tahansa liikkumaan sen 600 kilometriä ilman, että tarvitsee miettiä, missä käydään lataamassa. Olen kyllä seurannut tilannetta ja katsotaan, mihin tuo tekniikka kehittyy. Jos pakettiautokin vaihtuisi vielä sähköversioon.

Muuttuiko miehen mieli, kun Kilpisjärven reissulla oli alla kattavalla toimintamatkalla varustettu Kian uusi sähköauto? Arkikäytöstä ei Kilpisjärven reissun aikana kertynyt kokemusta, mutta Kallio voisi kuvitella Kian järkälemäisen uutuuden sopivan tilojensa puolesta erityisesti pienten lapsen perheeseen. Matkakäytössä Kia EV9 oli Kallion mukaan oikein toimiva.

– Matkakäytössä tällä on nautinto mennä. Iso akku tekee tehtävänsä: etapit ovat yli 300 kilometrin välein, kun ajaa kevättalvella pikkupakkasilla.

Sähköautolla Lappiin-Kia EV9-Vili Saarinen-Kilpisjärvi-talvi (14)

Sähköauton toimintamatka lyhenee kovilla pakkasilla

Kallio toteaa, että Kilpisjärveltä lähtiessä 29 asteen pakkasessa toimintamatka jäi hieman lyhyeksi.

– Sähköautoille on tyypillistä, että etapit lyhenevät korkeissa pakkasasteissa, kun pitää kaikenlaista lämmittää ja näin ollen akku tyhjenee hieman liian nopeasti. Tämä on ihan hyvä auto, kunhan ei joudu jatkuvasti ajamaan pohjoisessa.

Miehen mielestä Kian uutuusmallissa on ”paljon kaikkia plimputtimia”, joita pitää liikkeelle lähtiessä sammutella. Niitä voisi hänen mukaansa olla vähemmänkin.

– Tämä on hyvä kärry ja vakaa ajettava, kunhan sammuttaa turhat ohjausavustimet. Jäykkä ja hyvä auto. Erityisen hyvää on se, että autosta löytyy akun esilämmitys ja sen saa itse päälle käyttämättä navigaattoria.

EV9:stä voi kytkeä päälle myös ajoasetuksen, jossa autoa ajetaan pelkällä kaasupolkimella. Tätä ominaisuutta Kallio olisi mielellään testannut enemmänkin.

– Kaasupolkimella ajo vaikuttaa tosi tehokkaalta. Valitettavasti siihen ei oikein päässyt syventymään, kun kaupunkiajo jäi niin vähäiseksi. Pohjoisessa ei huomattu kokeilla sen käyttäytymistä jäisissä ja lumisissa olosuhteissa. Sen luonteeseen olisi syytä perehtyä hieman syrjäisessä paikassa, jos ei ole aikaisempaa sähköautokokemusta, sillä sen verran ärhäkältä se tuntui.

Katso alta Vilin reissuvideo:

Tutustu sähköautojen valikoimaan

Katso kaikki

Lue lisää sähköautoilusta

Katso kaikki